Niin mahtavalta kun nämä "oikeat" työt kuulostavatkin, minulla on yksi huolenaihe. Työunivormu ja pukukoodi! Jaiks! Minulle, liiketaloutta opiskelevalle "oikeat" työs tarkoittavat, siis mitä luultavammin, toimistohommia, yrityksen edustamista, ihmisten tapaamista ja ehkä jopa kansainvälistymistä. Kaikki töitä, joissa täytyy olla edustukunnossa, Jaiks taas!
Minulla on, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, aina ollut työasu työpaikan puolesta. Sellainen ruma, huonosti istuva yksinkertainen työunivormu. Työpaikalle olen yleensä ilmestynyt rennoissa kotivaatteissa, sen kummemmin miettimättä. On ihanaa kun aamulla saa heittää päälle ensimmäiset vaatteeet mitä käteen tarttuu, sellaista "ei niin edustavaa" mutta sitäkin mukavempaa. Ja ne työt missä olen saanut pitää omat vaatteet päälläni, on minulta vain vaadittu "ihan perus siistit vaatteet ja farkut"-meininkiä.
Fiksu bisnes-pukeutuminen tuli oikeastaan ajankohtaiseksi, kun ystäväni pääsi työharjoitteluun pankkialan yritykseen. Harjoittelun toisenä päivänä hänelle lyötiin käteen paperi, jossa ilmoitettiin työpaikan pukukoodista. Melkein ilmaiselle työvoimalle ja opiskelijalle, joka ei arkipäivänä pukeudu jakkuun, on hieman ahdistavaa kuulla, että työasuksi ei sovellu mm. farkut. Mitä muita vaatteita ihmiset sitten käyttää?! Ja pitääkö tässä koko vaaatekaappi uusia?
Mutta totta se on, farkut eivät kuulu bisnes pukukoodiin. Vaikka niistä on tullut kymmenessä vuodessa iso osa työpaikkapukeutumista, eivät ne silti kuuluu viralliseen pukukoodiin. Eivät muuten myöskään caprit tait tennarit.
Tyyli pitäisi olla itsensäilmaisua, jotain missä ilmaiset omaa sisintäsi ja näkemystäsi. Miten yhdistää yrityksesi arvot ja omat tyylisuuntaukset? Ja missä kulkee raja? Kuinka paljon omaa tyyliä tulee joustaa työn vuoksi?
Hieman inspiraatiota "tylsään" työpukeutumiseen.
- Emmi
